Ajokoirajalostuksesta: kenneltoiminnasta koskien kokeita ja näyttelyitä kommentit vieraskirjaan. Vieraskirjaan voit myöskin jättää ilmoituksiasi pentueista, joita sinulla myytävänä tai jos sinulla on tarjota jalostukseen hyvää urosta, ilmoitathan siitäkin vieraskirjassa. 

(Kirjoitettu 05.12.2002)

MILLAISIIN KÄSIIN LUOVUTAN KASVATTINI… 

En saanut unta ja heräsin aamulla jo ennen kuutta! Piti lähteä metsälle kaverini kanssa ja keitin hyvissä ajoin aamukahvit. Käytin koirani "tarpeillaan" ja odotin puhelinsoittoa. Sitä ei tullut, oli nähtävästi "tällä kertaa" liian kova pakkanen. Puhelinsoittoa odotellessani katselin pakkaslukemaa…12 astetta miinuksen puolella. Mahtava ajokeli, ajattelin ja "suutuspäissäni" kannoin kannettavan tietokoneeni varovasti makuuhuoneesta, ettei "koiranunta" nukkuva vaimoni heräisi, olohuoneeseen ja tässä sitä nyt ollaan…Kirjoittamassa ajatuksiani…

Olen "nuoresta" iästäni huolimatta kuullut kaikenlaisia mielipiteitä hyvästä suomenajokoirasta. Jotkut ajavat suvut haukutaan kylmästi paskaakin pahemmiksi, toisia taas ylistetään ja palvotaan lähes jumalina! Ajokoiraharrastajat käyttävät usein itsestään nimitystä; koiranjalostajat ja täten "viisaina ja mahtavina", paljon eri sukuja tutkineina, antavat painavia lausuntojaan koirista, joita tulisi käyttää jalostukseen ja joita ei. Ajokoirien suvuista minulla ei ole "tällä kertaa" mitään kerrottavaa, ajokoirien treenaajista sitäkin enemmän…eli viisaista ja mahtavista "lausuntojen antajista"…

Kun aloitin juttuni "eräästä kokemuksestani eräänä talviaamuna", niin sallittehan vielä hetken minun "herkutella" kokemuksillani, eli asiaan; Olen teettänyt vain yhden "Voittaja- pentueen" HYVÄLLÄ MENESTYKSELLÄ Kettukallion Kikalla pentujen isän ollessa Hela ajon Rex. Tästä pentueesta lähes kaikki päätyi "hyviin käsiin", ei kuitenkaan kaikki! Eräskin nimittäin joutui "viisaalle ja mahtavalle" sukujen tutkijalle, valitettavasti…

Jos olisin tiennyt "todellisesta" ajokoirajalostuksesta, yksikään "Voittaja- koira" ei olisi päätynyt vääriin käsiin! Muistan vieläkin, kuinka "eräs" ns. kova koiramies tuli katsomaan pentuja "kauniilla Mersullaan". Asiantuntijana esittäytyen hän harkiten katseli vaimonsa kanssa pentulaatikkoon ja teki "harkiten valintansa". Olin silloin todella onnellinen ja ajattelin, että tuosta pennusta vielä kuullaan. Olin onnellinen silloin, enää en ole…

Nyt tuo pentu on viimeisimpien tietojeni mukaan ylilihava ja kuulemma ei mikään "huippuajuri". Koira on päässyt metsään tänä kautena peräti "muutaman kerran", (EPÄILEN VAHVASTI, ETTÄ SILLOINKIN VAHINGOSSA), isännän kun pitää huolehtia siitä, että tulevaisuudessakin saa ajaa kauniilla Mersuillaan. Tuo ajokoirien "asiantuntija" pennun ostohetkellä "valehdellen" lupasi käyttää koiraa kokeissa ja näyttelyissä. Jos olisin tiennyt, millaisiin käsiin kasvattini joutuu, en olisi myynyt hänelle koiraa mistään hinnasta! Tiedän, ettei tuosta koirasta koskaan kuulu mitään hyvää siitä yksinkertaisesta syystä, että tuolle pennulle ei koskaan anneta edes mahdollisuutta näyttää lahjakkuuttaan. Nimittäin, KOIRA JOKA SAA TREENIÄ EI OLE KOSKAAN YLILIHAVA! Yritin ostaa viime kesänä tuota pentua takaisin, mutta omistaja ei myynyt. Luultavasti hänellä on riittävästi rahaa, valitettavasti…

Minulla on suunnitteilla, jos Jumala suo ja ikää riittää, vielä muutama "huippupentue". Tulevaisuudessa ei kuitenkaan yksikään Voittaja- koira lähde vääriin käsiin! Turha on tulla kennelistäni Mersulla pentua ostamaan, sitä vastoin mukaan kannattaa ottaa "omat sukutaulut" Jokainen pennun ostaja saa varautua siihen, että tällä kertaa tutkitaan, ei niinkään koirien sukuja vaan ostajaehdokkaan suvut ja taustat…

Nyt tiedän, ettei sellaista koiraa ole syntynytkään eikä synny, joka ilman huipputreenaajaa pääsisi loistamaan ajokokeissa ja jalostuksen "parrasvaloissa". Vaikka "pentu" olisi perinyt kuinka mahtavat "ajurin veret", niin jollei sitä osata (tai tahdota) treenata oikein, saatikka ylipäätänsä edes treenata, ei siitä voi koskaan tulla huippuajuria! On valitettavan paljon sellaisia ns. ajokoiraharrastajia, jotka todellisuudessa ovat pahimpia vihollisia ajokoiran jalostukselle, kuin yksikään raateleva susi (joita täälläpäin suomea suorastaan vilisee), sillä kaiken sen lisäksi, että he ovat itse joko laiskoja tai tyhmiä he vielä antavat "viisaita" lausuntojaan koirista ja täten valehdellen ja vääristellen pyrkivät itse loistamaan parrasvaloissa mukamas ajokoirien asiantuntijoina! Koskaan heillä itsellään ei kuitenkaan ole "jostain syystä" ollut huippuajuria! Eikä tule olemaankaan, jos se Voittaja- kennelistä riippuu…

Kaiken huipuksi eräs "kasvattini" joutui miehelle, joka pennun ostohetkellä vakuuttavasti kertoi, että hän ja hänen kaksi poikaansa tulisivat käyttämään koiraa paljon metsällä. Koirasta ei hänen puheidensa mukaan kuitenkaan tulisi koskaan huippuajuria. Kysyin häneltä, onko siinä pennussa mitään hyvää? Vastaukseksi sain vain "muminaa". Kasvattini kuulemma oli luonnevikainen, repi tarhassa kaiken jne. (Yksikään koira, joka saa riittävästi treeniä ei revi tarhaa, vaan käyttää "vapaa- aikansa" lepoon). Voittaja- kennel antaa jokaiselle myymälleen pennulle 100 minuutin ajotakuun (Ajettava jänistä tai kettua alle vuoden ikäisenä). Tämä pentu oli ainoa pentu pentueesta, joka ei lunastanut tuota ajotakuuta ja siksi sain ostettua pennun itselleni. Treenasin kasvattiani yhden vuoden, tulin vakuuttuneeksi sen kyvyistä; mahtavasta metsästysinnosta ja leppoisasta luonteesta! Möin sen tänä keväänä TODELLISELLE KOIRAMIEHELLE ja nyt koira on KAKSI VUOTIAANA KETTUKILVASSA!!! Nyt tiedän, ettei koirassa ollut mitään vikaa ja sitä vastoin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, ettei pennun ostajassa ollut mitään hyvää. Alussa ihmettelin sitä, että miksi ei miehellä, joka oli tyytymätön kasvattiini, ole ollut koskaan kokeissa hyvin menestyvää koiraa. Nyt en enää ihmettele…

Ajokoira jalostus tarvitsee metsästysintoisia koiria, mutta se tarvitsee myöskin metsästysintoisia isäntiä! Silloin kun koiralla on "perimä" kunnossa ja siitä tahdotaan tehdä HUIPPUAJURI, silloin ei katsella pakkasmittaria, ei kuunnella peiton alta myrskytuulta saatikka sateen ropinaa. Kun koiralla halutaan kilpailla, silloin on lähdettävä metsään, vaikka taivaalta sataisi ydinpommeja! Voittaja- kennel myy tulevaisuudessakin pentuja, joilla on perimä kunnossa, mutta vain METSÄSTYSINTOISILLE TREENAAJILLE!

Ja lopuksi: 5 kk vanha, kettukuningas Tangon poika Prinssi, katselee tuossa vieressäni touhujani ja jotta itse näyttäisin hyvää esimerkkiä "jälkipolville" sekä täten periyttäisin kovaa metsästysintoa pojalleni, niin lopetan nyt kirjoittamisen ja lähden koirani kanssa metsään. Tänään otetaan vasta tuntumaa huomiseksi sovittuun suureen kettujahtiin. Ehkä ajatan tänään vain pari "parin tunnin ajoa", (joko kettua tai jänistä) ettei pentu olisi liian väsynyt huomenna. Huomiseksi on luvattu 20:nen asteen pakkasta, ja takaan sen, että metsään lähdetään jo aamuyöstä, eikä kirjoitella "tunnekuohussa" juttuja ns. ajokoirien treenaajista…

PS. Koska tiedän, etten voi tulevaisuudessakaan "piiskata" kasvattieni omistajia metsälle treeniin, niin tiedän kuitenkin, mitä voin tehdä! Voin olla myymättä tällaisille pelleille koiriani! Ehdotan samaa käytäntöä muillekin kasvattajille!