2004-2008

Imatran KD:n ensimmäinen Varavaltuutettu / Imatran sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

SISÄLTÖ

Kristilliset arvot

Käyntikortti

Kolumni

Imatra-politiikka

(v.2004-2008)

(valtapuolueet ja tilanne)

Suurpeto-politiikka

Vanhus-politiikka

Avioliitot

Lapsiperheet

Yksinhuoltajat

Kirjoitukset

Kuntalais-aloitteet

Adressit

Käytä äänioikeutta

Seuraa aikaasi:

(Sanoma-lehdet ja keskustelualueet internetissä)

Info äänestäjille

Liity KD:hen

Linkit

- Jos päättäjät ovat kansan "päitä", niin äänestäjät ovat se "kaula" joka kääntää nuo päät -

(Tällä hetkellä meneillään olevat adressit)

Rasisminvastainen adressi internetissä:

http://www.adressit.com/rasismi

Taistelu Imatralaisten peruspalveluiden puolesta > adressi internetissä:

http://www.adressit.com/peruspalvelut

http://www.adressit.com/sananvapaus

Lähetetty 01.06.2007 KIRJALLINEN KYSELY HALLITUKSELLE

Suomelle itsemääräämisoikeus susipolitiikan suhteen adressi internetissä:

Lähetetty 06.06.2007 SELVITYSPYYNTÖ HALLITUKSELLE

http://www.adressit.com/susi

- lisätietoa susiadressista os. http://www.voittajakennel.com/web/SIVU20.htm

Käy allekirjoittamassa nimesi, sillä YHDESSÄ me teemme mahdottomasta mahdollisen!

Kesällä 2006 keräsimme sosiaalitoimiston palveluihin tyytymättömiltä asiakkailta, jotka olivat kokeneet saavansa huonoa asiakaspalvelua adressin (nimilista) ja tällä hetkellä (heinäkuu 2006) asia Etelä-Suomen lääninhallituksessa. Odotamme kyseisestä asiasta päätöstä.

KIITOKSET KAIKILLE KANTELUUN NIMENSÄ ALLEKIRJOITTANEILLE!

Alla Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslista (löytyy www.imatra.fi- sivustolta)
_________________________________________________

6

Etelä-Suomen lääninhallituksen päätös hallintokantelun johdosta
79/02/022/2006

SOTEL

Valmistelija: Tiina Kirmanen

Imatran sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Marko Lind on lähettänyt lääninhallitukselle 17.3.2006 saapuneen kantelun, joka koski Imatran sosiaalitoimiston palveluja. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasiainjaosto antoi kantelun johdosta lääninhallitukselle sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmasen valmisteleman lausunnon xxxx.

Etelä-Suomen lääninhallituksen päätös 17.4.2007 jaetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille esityslistan mukana.

Lääninhallitus kehottaa päätöksessään Imatran sosiaali- ja terveyslautakuntaa kiinnittämään huomiota kuuteen asiaan. Seuraavassa selvityksessä kerrotaan, mitä toimenpiteitä sosiaalipalveluiden vastuualueella on tehty tai tullaan tekemään näihin asioihin liittyen. Sosiaalipalveluiden vastuualueella tullaan selvittämään, aiheuttaako lääninhallituksen päätös vielä lisätoimenpiteitä. Mahdolliset toimenpiteet tuodaan sosiaali- ja terveys lautakunnan tiedoksi ja tarvittaessa päätettäväksi.

”Lääninhallitus katsoo, että Imatran sosiaalitoimessa on sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukainen määrä sosiaalityöntekijän virkoja.

Lääninhallitus kiinnittää kuitenkin Imatran sosiaalilautakunnan huomiota siihen, että sen tehtävänä on huolehtia, että sosiaalitoimistossa on riittävästi kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden palveluita. Läänihallitus suosittelee, että lautakunta selvittää, onko se käyttänyt kaikki työnantajan käytössä olevat keinot kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden saamiseksi virkoihin. Imatran sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on myös huolehtia, että erilaisten lomienkin aikana sosiaalitoimistossa on riittävästi henkilöstöä.”

Sosiaalipalveluiden selvitys:

Imatran sosiaalitoimi on laatinut suunnitelman sosiaalityöntekijöiden rekrytoimiseksi. Uusille lastensuojelun sosiaalityöntekijöille maksettava palkka – tehtäväkohtainen palkka 2500 €/kk – on erittäin kilpailukykyinen. Palkka on mainittu hakuilmoituksessa. Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja sosiaalietuuskäsittelijän tehtävärakennetta ja työnjakoa on uudistettu. Tavoitteena on, että jokainen sosiaalitoimistossa työskentelevä ammattiryhmä voi asiakastyössään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää omaa ammattiosaamistaan. Resursseja ja työprosesseja on kehitetty niin, että sosiaalityön asiantuntijuuden hyödyntämiselle on hyvät puitteet. Koska Kaakkois-Suomen alueella sosiaalityöntekijöiden saatavuus on poikkeuksellisen huono, panostetaan sosiaalityöntekijän sijaisena toimivien henkilöiden sosiaalityöntekijäksi kouluttautumisen tukemiseen. Sosiaalityötä yliopistossa opiskeleville sosiaalityöntekijän sijaisille myönnetään opintojen vaiheesta riippuen 6 – 12 palkallista virkavapauspäivää opintoja varten vuodessa. Asiasta on tehty työntekijöiden kanssa kirjallinen sopimus.

Vuosilomien ajaksi ei sosiaalitoimistojen henkilöstölle oteta sijaisia kaupungin henkilöstöstrategian mukaisesti. Lomat porrastetaan. Sijaistarve sairauslomien ja muiden poissaolojen kohdalla arvioidaan tilannekohtaisesti. Jokaisessa tilanteessa varmistetaan se, että toimeentulotukihakemusten käsittelyajat eivät veny kohtuuttoman pitkiksi. Ongelma on osaavien sijaisten löytyminen etenkin lyhyisiin sijaisuuksiin. Sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö ovat erityisosaamista vaativia ammattitehtäviä, joihin on lähes mahdotonta löytää osaavia sijaisia lyhytaikaisiin työsuhteisiin.

”Asiakirjoista saatavien selvitysten perusteella lääninhallitus katsoo, että Imatran sosiaalitoimessa on toimeentulotukihakemukset käsitelty lain tarkoittamassa kohtuullisessa ajassa. ”

”Lääninhallitus suosittelee asiakastietojärjestelmien kehittämistä siten, että jonotus- ja käsittelyaikoja koskevat tiedot ovat helposti saatavilla”.

Sosiaalipalveluiden selvitys:

Imatran sosiaalitoimi on Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeessa (Kaaso) tuonut aktiivisesti esille jono- ja käsittelyaikojen tilastoinnin tarpeen. Tarvetta on viestitetty tietojärjestelmän toimittajalle. 1.2.2007 otettiin käyttöön sosiaalitoimen effica -ohjelmisto. Ohjelmistoon on mahdollista rakentaa järjestelmä, josta jonot ja käsittelyajat tilastoituvat. Järjestelmä otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti vuoden 2007 aikana.

”Lääninhallitus suosittelee eettisten ohjeiden valmistelua Imatran sosiaalitoimeen. Lääninhallitus ilmaisee käsityksenään, että Imatran sosiaalitoimessa on toimittu kiitettävästi siinä, että vähemmistöryhmiä varten on hankittu yhdyshenkilöitä ja että työntekijöille on järjestetty koulutusta asiassa. Koska romanien yhdyshenkilönä toimiva Fanny Nyman ei Marko Lindin vastineessaan esittämän mukaan nauti kaikkien romanien luottamusta, Imatralla tulisi toimintaa tältä osin kehittää.”

Sosiaalipalveluiden selvitys:

Imatran sosiaalitoimen työntekijät noudattavat ammattinsa valtakunnallisia eettisiä ohjeistuksia ja sosiaalihuollon yleistä ja erityslainsäädäntöä, kuten asiakaslakia ja hallintolakia, jotka ohjeistavat asiakkaiden hyvästä kohtelusta. Eettisiin pulmatilanteisiin liittyvää koulutusta järjestetään ja eettisistä kysymyksistä keskustellaan työnohjauksissa ja työkokouksissa. Lääninhallituksen suosituksesta tullaan vielä kokoamaan kirjallinen eettinen ohjeisto, vaikka toimialalla vallitsevan käsityksen mukaan Imatran oma eettinen ohjeisto ei voikaan poiketa valtakunnallisesta ohjeistuksesta.

Imatran sosiaalitoimessa jatketaan edelleen henkilöstön säännöllistä monikulttuurisen työn koulutusta. Esimerkiksi Imatran sosiaalitoimen henkilöstölle räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia on suunniteltu yhdessä Etelä-Karjalan Kesäyliopiston Imatran yksikön kanssa. Yhteistyötä ja vuoropuhelua paikallisen romaniväestön kanssa tullaan edelleen kehittämään. Paikkakunnan romaniväestö voi halutessaan nimetä keskuudestaan yhdyshenkilön, joka nauttii koko romaniväestön luottamusta. Romanijärjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään aktiivisesti. Esimerkiksi valtakunnallisen lastensuojelu- ja sosiaalialan palvelujärjestön Romano Missio ry:n kantaa erilaisiin sosiaalihuoltoa koskeviin päätöksiin ja linjauksiin on kysytty säännöllisesti ja näin tullaan jatkossa edelleen tekemään.

Imatran sosiaalitoimi pyysi helmikuussa 2007 Romano Missio ry:lta ohjeita kaupungin romaniyhteystoiminnan kehittämiseksi. Romano Mission 13.3.2007 päivätyssä vastauskirjeessä todetaan, että Opetushallituksen romaniväestön koulutusyksikkö järjestää koulutuspäiviä sekä vertaistukitoimintaa yhdyshenkilöille. Romanit valitsevat yhdyshenkilön keskuudestaan. Osa kunnista on maksanut yhdyshenkilön koulutukseen osallistumisen kulut.

Etelä-Suomen lääninhallituksen romaniasioiden suunnittelijana toimii Malla Laiti. Hänen tehtävänään on mm. perustaa kuntiin työryhmiä, joissa on eri hallinnon alojen edustajia ja romaniväestöä. Sosiaalipalvelut tulee kutsumaan Malla Laitin ja Romano Mission kenttäsihteerin Tuula Nymanin vierailulle vuoden 2007 aikana.

”Lääninhallitus kiinnittää Imatran sosiaali- ja terveyslautakunnan huomiota siihen, että kunnan sosiaalihuoltoon kuuluva velvollisuus on huolehtia sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä. Lääninhallitus näkee erityisen tärkeäksi, että sosiaaliasiamiehestä ja hänen tehtävistään tiedotetaan aktiivisesti.”

Sosiaalipalveluiden selvitys:

Imatran sosiaalitoimi kehittää jatkuvasti tiedotusta. Sosiaaliasiamiestoiminnasta tiedotetaan kaupungin nettisivuilla sekä sosiaalitoimiston yksiköiden ilmoitustauluilla. Jokaisella työntekijällä on työhuoneensa pöydällä asiakkaiden saatavilla sosiaaliasiamiehen tiedotteita. Työntekijät informoivat sosiaaliasiamiestoiminnasta asiakkaille tarvittaessa. Sosiaaliasiamies antaa vuosittain selvityksen toiminnastaan kaupunginhallitukselle. Sosiaalitoimi selvittää yhdessä sosiaaliasiamies Rauni Mynttisen kanssa, miten toiminnasta tiedottamista voisi vielä kehittää. Asiasta on jo otettu yhteyttä Rauni Mynttiseen.

Imatran sosiaalitoimi järjestää sosiaalitoimistoissa avoimien ovien päivän 30.5.2007 yhdessä Etelä-Karjalan Talentia ry:n kanssa. Tempauksen tavoitteena on mm. esitellä sosiaalitoimistojen palveluja ja toimintaa kuntalaisille.

”Marko Lind on vastineessaan nostanut esille sen, että hänen mielestään Imatran sosiaalitoimiston linjaus koskien romanivaatetusta on yhdenvertaisuuslain vastainen.

Lääninhallitus toteaa romaniasusta seuraavaa: Romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romaninaisen puku on osa romanien kulttuuria. Romaniasuun yleensä pukeudutaan koko elämäksi ja välillä ei käytetä ns. suomalaisia vaatteita. Kuitenkin on niin, että romaniperheissäkin toimitaan yksilöllisesti. Jotkut pitävät hameita päällä vain vanhempien ihmisten läsnä ollessa, mikä kuitenkin on erittäin harvinaista. ”

Sosiaalipalveluiden selvitys:

Imatran sosiaalitoimiston toimeentulotukikäytännön mukaan sellaisille romaninaisille, jotka eivät käytä romaninaisen pukua päivittäin arkiasuna, vaan vain erityistilanteissa, myönnetään toimeentulotukea romanihameeseen. Tukea myönnetään kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin niille romaninaisille, jotka käyttävät romanipukua päivittäin, koska arkikäytössä oleva asu kuluu nopeammin kuin erityistilanteissa käytettävä asu. Imatran sosiaalipalvelut katsoo, että tämän lääninhallituksen päätöksen perusteella ei tätä käytäntöä ole perusteltua muuttaa.

Toimeentulotuen sisäiset ohjeet: ”Lääninhallitus ilmaisee käsityksenään, että ko. ohjeet tulee olla lautakunnan jäsenten tiedossa.”

Sosiaalipalveluiden selvitys:

Imatran sosiaalitoimiston toimeentulotuen myöntämiskäytänteet ovat lautakunnan jäsenten saatavilla. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi uudet toimeentulotukilain soveltamisohjeet kunnille toukokuussa 2007. Tähän soveltamisohjeeseen pohjautuvat Imatran sosiaalitoimen toimeentulotukilain myöntämiskäytänteet tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi elokuussa 2007.

Sosiaalipalvelujohtajan esitys (TKi):

Merkitään tiedoksi. Hyväksytään suoritetut ja ehdotetut toimenpiteet.

Stj:n ehdotus (TKo):
Hyväksytään sosiaalipalvelujohtajan esitys.

ARTIKKELI PAIKALLISLEHTI UUTIS-VUOKSESSA:

Kansalaisten perusoikeus: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Suomi on passiivista kansaa! Se on opetettu valtaapitävien toimesta ajattelutapaan, jossa se kokee mahdollisuuden vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon vain vaaleissa, jos niissäkään. Yhteiskunnassamme kansa on tottunut nuristen ja valitellen nöyrtymään alistuen passiivisuuteen koskien yhteiskunnallisia / kunnallisia asioita sen enempää nousematta barrikadeille ja olisi hyvin sinisilmäistä yrittää edes väittää, että kansa oikeasti olisi ymmärtänyt mahdollisuutensa vaikuttaa heitä koskeviin, joskus hyvin elintärkeisiinkin asioihin, vaalikausien välisenä aikana. Hyvin perustein voidaan siis realistisesti todeta: Suomen kansalta ollaan viekkaasti vuosikymmenien aikana viety yksi kansalaisten perusoikeus: yhteiskunnallisen vaikuttamisen oikeus!

On totta, että vaaleissa kansa valitsee edustajansa poliittiseen päätöksentekoon niin yhteiskunnallisesti kuin kunnallisestikin. Mutta se ei ole kansan ainoa mahdollisuus vaikuttaa, vaikka toisenlaista illuusiota hyvin menestyksekkäästi valtaapitävien toimesta ylläpidetäänkin. Kansa voi sekä sen velvollisuus on vaikuttaa kokoaikaisesti, eikä vain vaaleissa!

Demokraattisessa yhteiskunnassamme päättäjät valitaan äänestämällä ajamaan kansalaisten etuja tietyksi ajanjaksoksi. Päättäjät ovat siis vaaleissa täysin äänestäjistään riippuvaisia. Tavallisten kansalaisten keskuudessa vallalla olevan ns. passiivis-illuusion puhkaistakseni tahdon korostaa, että päättäjät ovat äänestäjiensä varassa myöskin vaalien välisen aikajakson, sillä kuten edellä totesin, päättäjät on valittu ajamaan kansalaisten etuja vain tietyksi ajanjaksoksi ja säilyttääkseen valtansa heidän tulisi toimia kansan etujen ajajina säilyttääkseen, jos mahdollista, heidän valtuutuksena myöskin seuraavissa vaaleissa. Monikaan äänestäjä ei ehkä tiedä, mutta ajan hermolla elävät poliittiset päättäjät seuraavat hyvin aktiivisesti kannatustaan vaalien jälkeen / vaalien välisenä aikana ja toimivat sen mukaisesti säilyttääkseen valta-asemansa / vaikutusmahdollisuutensa seuraavissa vaaleissa. Päättäjät ovat siis äänestäjien armoilla myös vaalien välisenä aikana, eikä suinkaan vain vaaleissa!

Äänestäjät ollaan kuitenkin saatu valheellisesti uskomaan, etteivät he voisi vaikuttaa kuin ainoastaan vaaleissa äänestämällä, mutta koska edellä mainittu äänestäjien suosion etsiminen on todellisuudessa päättäjien taholta kokoaikaista, niin täten tavalliset kansalaiset äänestäjän roolissa voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon yllättävän suoranaisesti, kunhan vain ymmärtävät vaatia yhteiskunnallista vaikuttamisen oikeutta vaalien välisenä aikana. Käytännössä se merkitsee äänestäjien yhteenliittymistä ja tätä kautta jonkin poliittisen asian esille nostamista. Riittävä määrä äänestäjiä yhteistyössä keskenään kääntää jokaisen uraansa suunnittelevan poliitikon pään ja täten yllättävää kyllä, huomaamme ettei asioita sittenkään päätä poliittiset päättäjät, vaan kansa, joka on valinnut nuo päättäjät. Myöskin vaalien välisenä aikana!

Jokainen poliitikko on riippuvainen äänestäjistään! Jos äänestäjät riittävän painokkaasti yhteistyössä nostavat jonkin poliittisen epäkohdan esille ja vaativat oikeuksiaan, on sillä suurempi merkitys kuin moni tavallinen kansalainen saattaisi edes mielessään ajatella. Koska kansalla on näin suuri valta, sen tulisi osata sitä käyttää niin yhteiskunnallisesti kuin kunnallisestikin. Käytännössä se tarkoittaa äänestäjien barrikadeille nousua jonkin poliittisen epäkohdan muuttamiseksi!

Tämän hetken poliittinen päätöksenteko ollaan tietoisesti päättäjien toimesta viety kauemmaksi äänestäjistä. Tämä on vaikuttanut sen, ettei monikaan äänestäjä ymmärrä valtaa, joka tavallisella kansalla on. Valta on aina ollut ja tulee olemaan kansalla demokraattisessa maassa. Jos päättäjät ovat yhteiskuntamme / kuntamme "päitä", niin kansa on se "kaula" joka kääntää nuo päät!

Vain sellainen päättäjä, joka ei tahdo jatkaa poliittista uraansa, ei kuuntele äänestäjiensä mielipiteitä. Poliittinen päättäjä, joka ei huomioi kansan vaatimuksia on kuin hullu, joka sahaa oksaa jolla itse istuu!