2004-2008
Imatran KD:n ensimmäinen Varavaltuutettu / Imatran sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
SISÄLTÖ
(v.2004-2008)
(valtapuolueet ja tilanne)
(Sanoma-lehdet ja keskustelualueet internetissä)
"Hyvinvointivaltio nimeltään Suomi on rakennettu tämän päivän vanhusten uutteralla työllä! Meidän sukupolvemme on velvollinen pitämään heistä hyvää huolta heidän elämänsä ehtoopuolella!"
Vanhusten kotihoitoon panostettava ja pieneläkeläisten lääkekuluihin saatava tuntuvasti parannusta!
KOTIHOITO
Kun vanhempi ihminen on uhrannut nuorena voimansa tehden työtä uutterasti yhteiskuntamme eteen, tulisi hänellä olla oikeus ihmisarvoiseen ja miellyttävään elämään elinvuosiensa ehtoopuolella, sillä hän on totisesti sen ansainnut! Kun ihminen vanhenee eikä enää pysty olemaan työelämässä aktiivisesti mukana, jos ollenkaan, tulisi hänelle suoda elämisen arvoinen elämä hyvinvointiyhteiskunnassamme riippumatta siitä, mitä se tulee yhteiskunnallemme maksamaan…
Monet maamme vanhuksista tahtoisivat elää elämänsä ehtoopuolen omassa kodissaan, eivätkä tahtoisi joutua erilaisiin laitoksiin! Jokaisella vanhuksella tulisi olla oikeus vanhenemiseen omassa kodissaan, mikäli hän niin haluaa. Kuitenkin kun elinvoimat heikkenevät on vanhuksen mahdoton pärjätä kotonaan omillaan ja tällöin täytyy turvautua ulkopuoliseen apuun ja mikäli sitä ei ole saatavilla on vaihtoehtona laitoshoito. Laitoshoidosta tulisi pyrkiä eroon ja tilalle pitäisi jokaisen kunnan pystyä järjestämään vanhuksille riittävä ja asianmukainen kotihoito, tavalla tai toisella, ja se kyllä onnistuukin, mikäli kuntien verorahoja satsattaisiin vanhuksiin reilusti enemmän kuin nyt tehdään!
On lapsia, jotka haluaisivat pitää huolta vanhenevasta vanhemmastaan / vanhemmistaan, mutta työelämän kiireet eivät aina anna siihen mahdollisuutta. Tällaisia lapsia tulisi yhteiskunnan (kunnan / kaupungin) tukea taloudellisesti siten, että he voisivat jättäytyä pois työelämästä kokematta suurempia menetyksiä taloudellisesti. Tämä on mahdollista jos vain päättäjät niin haluavat sillä rakkaus lähimmäiseen "ei jää koskaan odottamaan muurien sortumista, vaan se murtaa muurit"…
Kaikilla vanhuksilla ei ole lapsia jotka tahtoisivat hoitaa heitä kotonaan ja siksi ammattitaitoisten kotihoitajien määrää tulee yhteiskunnassamme (kunnassa / kaupungissa) lisätä ja se onnistuu vain siten, että edellä mainittua ammattikuntaa kohtaan osoitetaan myötämielisyyttä myöskin taloudellisesti (kunta / kaupunki palkkaa riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä pitkäaikaiseen työsuhteeseen). On tässä yhteydessä muistettava, että jos on tahtoa niin rahan löytyminen edellä mainittuihin vanhusten kotihoitoa koskeviin parannuksiin kyllä löytyy…
PIENELÄKELÄISTEN LÄÄKEKULUIHIN SAATAVA TUNTUVASTI PARANNUSTA!
Monet vanhukset kauniissa hyvinvointivaltiossamme elävät taloudellisessa köyhyydessä sairauksiensa kanssa. Tämä on valitettava tosiasia, jota kukaan asiaa tutkinut ei voi väittää valheeksi! Kun ikää tulee lisää, lisääntyvät myös sairaudet ja sairauksien mukana lääkereseptipinot vanhuksen pöydällä kasvavat kasvamistaan. Tämä taas puolestaan tietää monenkin pienen eläkkeen pienenemistä entisestään joka taas johtaa automaattisesti taloudelliseen ahdinkoon. Tämä kaikki edellä mainittu aiheuttaa usein vanhukselle stressiä joka taas puolestaan lisää puhkaisee sairauksia ja näin on "oravanpyörä" valmis…
Eläkeläisten lääkekuluja ei ole yhteiskunta / kaupungit / kunnat huomioineet riittävästi! Jos olisivat, ei tyytymättömiä pienen eläkkeen saajia olisi maassamme niin paljon kuin valitettavasti nyt on! Vanhuksia pitää tukea taloudellisesti tulevaisuudessa mikäli aiomme nimittää maatamme hyvinvointivaltioksi, sillä on kansallinen häpeä, jos emme osaa kunnioittaa myös varoillamme sitä sukupolvea, joka on uutteralla työllä tehnyt meille mahdolliseksi asumisemme kauniissa ja vielä toistaiseksi hyvinvointivaltiossa nimeltään Suomi…
Me emme saa hyvinvointivaltiona satsata terveydenhuoltomenoja pääsääntöisesti työkuntoisiin yksilöihin ajatellen vain taloudellisia resursseja, vaan tulevaisuudessa meidän tulee kiitollisin mielin turvata hyvän elämisen edellytykset myöskin niille, jotka ovat ohittaneet työelämän, sillä totuus kuitenkin on, että "kunnia hyvinvointivaltiostamme on annettava sille kelle se kuuluu", eli hyvinvointivaltion perustajille joita ovat tämän päivän vanhukset…
(Kirjoitus v.2004)